Operaatio Talvi auttaa hämeenlinnalaisia

Hankkeella halutaan reagoida ja vastata kasvavan inflaation tuomiin haasteisiin. Tuotteet ja elinkustannukset kallistuvat, mikä johtaa köyhyyden lisääntymiseen. 

–  Erityisesti lapsiperheiden taloudellinen tilanne on vaikeutunut, kertoo johtava diakoniatyöntekijä Virpi Kylmälahti.
– Toisaalta yhteiskunnallinen tilanne syventää jo ennestään köyhyydessä elävien toimeentuloa.

Hankkeen avulla halutaan helpottaa vähävaraisten ja muuttuneiden olosuhteiden takia pulaan joutuneiden hämeenlinnalaisten elämää.

Seuraavat toimenpiteen aloittavat hankkeen:
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta perustaa verkkokaupan yhteistyössä Kotimaanavun kanssa. Verkkokaupan kautta voi kotisohvaltaan lahjoittaa esimerkiksi ruokakassin, lapsille urheiluvälineitä ja vaikkapa hyvinvointi lahjakortin vähävaraiselle hämeenlinnalaiselle. Kauppa aukeaa helmikuun aikana ja se löytyy Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan verkkosivuilta.

Lisäksi diakoniatyö haastaa hämeenlinnalaisia neulomistalkoisiin. Kaupungissa on suuri pula villasukista ja tumpuista, etenkin miesten villasukkia kaivataan. Valmiit sukat voi viedä diakonikeskukseen Birger Jaarlin katu 3, 13100 Hämeenlinna. 040 804 9350. Avoinna ti, to, pe klo 9 - 12

Seurakunta lisää myös ruoka-apua. Helmi- ja maaliskuussa tarjotaan ilmaista keittoa soppatykistä eri puolilla Hämeenlinnaa. Päivät ja kaupunginosat tarkentuvat vielä. Myöskään kerhoissa ja ryhmissä ei enää peritä välipalamaksuja.

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta miettii jatkuvasti uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia auttaa paikallisia ihmisiä.

Avun tarve Hämeenlinnassa

– Yhteiskunnan muutokset näkyvät diakoniatyössä viiveellä. Joten on odotettavissa, että tulevina vuosina vaikeissa elämäntilanteissa olevien henkilöiden ja perheiden avunpyynnön lisääntyvät, Kylmälahti kertoo.

Seurakunnan syksyn työntekijäkokouksessa pohdittiin, miten seurakunta voi auttaa konkreettisesti. Mitä seurakunta voi tehdä, kun energia kallistuu, ruoka kallistuu ja ihmisten hätä kasvaa? Voisiko seurakunta haastaa ihmisiä välittämään ja tekemään pieniä, hyviä tekoja?

Johtavan diakoniatyöntekijän Virpi Kylmälahden mukaan hämeenlinnalaisten köyhyydessä näkyy myös inflaation tuomat vaikutukset, jotka korostuvat lapsiperheiden, mutta myös yksin asuvien henkilöiden lisääntyvänä köyhyytenä.

Diakoniatyössä on huomioitu, että kaupungin perhetyön kautta on tullut v. 2022 enemmän asiakkaita kuin v. 2021. Sosiaalityöstä on myös lähetetty asiakkaita.

– Asiakkaiden taloudelliset vaikeudet ovat johtuneet erilaisista elämän kriisitilanteista, perheenjäsenen sairastumisesta, elinkustannusten noususta. Erityisesti ruuan ja polttoaineen hinnan nousu on vaikuttanut talouteen, kertoo Kylmälahti.
– Usein ensisijainen diakoniatyön tuen muoto on ruoka-apu sekä jonkun kotitaloututeen liittyvän laskun maksaminen.

Diakoniatyöntekijöillä on ollut vuonna 2022, yhteensä 2700 tapaamista apua tarvitsevien henkilöiden ja perheiden kanssa. Lisäksi laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä on tavattu 1000 henkilöä.

Vuoden aikana on järjestetty runsaasti diakoniaruokailuja. Reskan Kulmassa on ollut joka tiistai ilmainen aamupuuro johon kaikki ovat olleet tervetulleita. Lisäksi kaksi kertaa kuussa Lähiömessun jälkeen on ollut mahdollisuus nauttia ilmainen keittoateria.

Aineellinen ja taloudellinen tuki

Vuoden aikana diakoniatyössä on annettu taloudellista tukea ruoka-apuna ja vaateapuna sekä myönnetty avustusta laskuihin noin 45 000 eurolla. Ruokakasseja on annettu, yht. 1254 kpl. Säästöpankkisäätiöiden 16 000 euron lahjoituksen avulla voitiin tukea vähävaraisia ikäihmisiä.

Yksityiset henkilöt ja eri toimijatahot lahjoittivat diakoniatyölle lahjakortteja yht. 5030 eurolla.

Lahjakortin saivat sata hämeenlinnalaista vähävaraista henkilöä ja perhettä. Lahjakorttien avulla mahdollistettiin mm. jouluruokien ostaminen ja lahjojen hankkiminen lapsille.

Köyhyys Suomessa

Johtavan tutkija Anna-Maria Isola (THL) mukaan köyhyys on ollut Suomessa laskusuunnassa vuosikymmenten ajan. Vuoden inflaatio Isolan mukaan mullistanut monen perheen talouden huonoon suuntaan. Lapsiperheköyhyys on viimeisen vuoden ajan ollut rajussa kasvussa, vaikka köyhyys yleensä on ollut Suomessa vuosikymmenten ajan laskusuunnassa.

Isola on jo parinkymmenen vuoden ajan tutkinut suomalaisten kokemuksia köyhyydestä. Ihmisten kertomuksissa toistuvat tietyt asiat.

– Jos köyhyys jatkuu pitkään, arki alkaa toistaa itseään. Eletään vain päivästä toiseen, joskus jopa tunnista toiseen, jos on esimerkiksi kipuja eikä ole rahaa ostaa kipulääkkeitä ennen kuin tuet tulevat tilille.

Toinen toistuva kokemus pitkään jatkuneessa pienituloisuudessa on Isolan mukaan tunne siitä, että ei pysty osallistumaan asioihin, joita ihmiset yleensä tekevät tässä yhteiskunnassa. Elämänpiiri kaventuu, ja lopulta voi olla vaikeaa lähteä ovesta ulos.

– Pahimmillaan ihminen alkaa nähdä itsensä vain ongelmien kautta. Ei nähdä enää mahdollisuuksia, vaan kaikki asiat alkavat näyttäytyä riskeinä.