Joulu

"Mutta enkeli sanoi heille: 'Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.'" (Luuk. 2:10-11) 

Joulun aikaan sadattuhannet suomalaiset kokoontuvat kirkkoihin juhlimaan Jeesuksen syntymää ja virittäytymään joulun tunnelmaan. Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, joten joulu on sijoitettu talvipäivänseisauksen tienoille. Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää joulukuun 25. päivänä 300-luvun alkupuolella.

Jouluajan liturginen väri on valkoinen. Jouluyönä ja -päivänä alttarilla palaa kuusi kynttilää, koska kyseessä on suuri Kristus-juhla.

Adventti

Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Adventtiaika valmistaa meitä jouluun. Vanhastaan ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista on alkanut jouluaattoon ulottuva adventtipaasto. Tätä kutsutaan myös pieneksi paastoksi erotuksena pääsiäistä edeltävästä suuresta paastosta.

Ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumi on palmusunnuntain aihepiiriin kuuluva kertomus Jeesuksesta, joka ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Ilonjuhlaan kuuluu erottamattomasti saksalainen Hoosianna-hymni.

Liturginen väri vaihtuu heti ensimmäistä adventtisunnuntaita seuraavana maanantaina violetiksi tai tumman siniseksi. Katumuksen, odotuksen ja valmistautumisen aika on alkanut.

Toisen adventtisunnuntain aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla. Kolmannen adventtisunnuntain raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja ja hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen. Neljäs adventtisunnuntai on kirkossamme useimpien muiden kirkkojen tavoin omistettu lasta odottavalle Marialle, Herran äidille.

Joulun jumalanpalvelukset

Jouluaattona ollaan profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Jouluaaton aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. Siksi jouluprofetiat kuuluvat jouluaaton jumalanpalveluksiin silloinkin, kun niissä luetaan muita joulun tekstejä.

Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: ”Tänään on teille syntynyt Vapahtaja.” Jouluyön messu (enkelten messu) on suuressa osassa kristikuntaa joulunvieton päätapahtuma.

Jouluaamun jumalanpalveluksessa (paimenten messu), lähdemme paimenten kanssa Betlehemiin. Siellä näemme sen, mitä on tapahtunut.

Joulupäivän jumalanpalveluksessa (kansan messu) kiitämme Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, veljeksemme, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia.

Loppiainen

Loppiainen merkitsee joulun pyhien loppumista. Sitä vietetään nykyisin Jeesuksen kasteen muistoksi. Loppiaiseen on historian vaiheissa kytkeytynyt useita eri aiheita, kuten Kaanaan häät ja idän tietäjien saapuminen.

Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, se on vanhempi kuin joulu.