Lapsi ehtoollisella ja lapsen siunaaminen

Viimeisenä yönään Jeesus antoi opetuslapsilleen leipää ja viiniä. ”Ottakaa ja syökää. Tehkää se minun muistokseni”, Jeesus sanoi heille. Hän lupasi oppilailleen olla aina heidän luonaan ja antaa heille rohkeutta.

Ehtoollinen on Jumalan lahja. Siitä riittää kaikille – ihan pienimmillekin. Lapset ovat tasavertaisia seurakunnan jäseniä. Jeesus itse siunasi lapsia ja moitti niitä, jotka estivät lasten pääsyn hänen luokseen.

Ehtoollisella nautimme kiirastorstain tavoin leivän ja viinin ja saamme osaksemme Kristuksen ruumiin ja veren, syntien anteeksiantamuksen, armon ja lunastuksen.

Ehtoollinen on pyhä – Jeesus on siinä mukana meidän kanssamme. Ehtoollinen on kirkon toinen sakramentti. Ensimmäinen sakramentti on kaste, joka on edellytys ehtoolliselle osallistumiselle. Monella on käsitys, että ehtoolliselle pääsyn edellytyksenä on rippikoulun käyminen. Pelkkä kaste kuitenkin riittää ja lapsella on oikeus ehtoolliseen yhdessä aikuisen kanssa. Rippikoulun suorittaminen antaa nuorelle mahdollisuuden osallistua ehtoolliselle yksin. Konfirmaatiossa nuori on ensimmäistä kertaa itsenäisesti ehtoollisella.

Keskustele ehtoollisesta lapsen kanssa

Milloin lapsi on sopivan ikäinen ehtoolliselle? Kysymys on lapsen omasta toiveesta. Lapsella on kyky kokea ja kunnioittaa pyhää. Lapsen luottamus ja välittömyys johtavat suuria oppeja paremmin lähelle Jumalaa ja uskon salaisuutta.

Lapsen kanssa kannattaa keskustella ehtoollisesta ennen sille osallistumista. Hänelle voi kertoa, että ehtoollinen on Jeesuksen ystävien yhteinen ateria, jolla Jeesus itse on mukana. Ehtoollisessa Jeesus antaa anteeksi kaikki väärät teot.

Ehtoollinen on ilon ja kiitoksen ateria.

Mitä ehtoollisella tapahtuu?

Lapselle tärkeitä kysymyksiä ovat myös käytännön yksityiskohdat:

  • Mitä ehtoollisella tapahtuu?
  • Miltä ehtoollisaineet maistuvat?
  • Miten ehtoollispöydässä ollaan?

Kun lapsi kokee tilanteen turvalliseksi, hän osallistuu ehtoolliselle mielellään. Lapsen kanssa voi ensin katsella, miten muut toimivat ehtoolliselle mennessään.

Messussa tai perhekirkossa pappi kutsuu ehtoolliselle ja seurakuntalaiset menevät alttarin luokse. Kun vapautuu tilaa, polvistutaan alttarille ja hiljennytään odottamaan, että ehtoollisen jakaja tulee omalle kohdalle.

Ehtoollisella ollessa ei tarvitse arkailla kertoa toiveitaan.

Mitään kiirettä ei ole eikä tilanne häiriinny siitä, että ehtoollisen jakajalle kerrotaan halutaanko ehtoollinen vai siunaus. Lapselle voi pyytää alkoholittoman viinin tai myös pelkän leivän. Leivän saa pyydettäessä gluteenittomana.

Ehtoollisen jakaja toteuttaa mielellään lapsen ja hänen oman aikuisensa toiveet ehtoollisella.

Kun on saanut leivän tai viinin, voi vastata ”aamen”, mikä tarkoittaa ”niin tapahtukoon”.

Leivän ja viinin nauttimisen jälkeen voi viivähtää vielä paikoillaan alttarilla ja kiittää mielessään Jeesusta ehtoollisen lahjasta.

Alttarilta noustessa voi kumartaa tai niiata ja tehdä ristinmerkin.

Lapsen siunaaminen vai ehtoollinen?

Vanhempiensa kanssa alttarille tulevat aivan pienet lapset siunataan. Lapsi polvistuu alttarille tai on vanhempansa sylissä. Ehtoollisen jakaja laittaa käden lapsen pään päälle ja lausuu siunauksen ”Jeesus sinua siunatkoon”.

Siunaaminen on arvokasta ja tärkeää. Ehtoollinen on kuitenkin erityinen kirkon sakramentti, jota lapsikin tarvitsee. Siksi seurakunta haluaa kannustaa vanhempia ottamaan lapset kanssaan ehtoolliselle. Lapsi voi nauttia ehtoollisen yhdessä aikuisen kanssa, kun vanhemmat ja lapsi yhdessä päättävät, että nyt on sopiva aika.

 

Elämän leipä on lahja Jeesuksen.
Elämän leipä tuo meille siunauksen.
Elämän leipä riittää kaikille
Taivaan Isän lapsille.
(Kirkkomuskari)

Jäikö jokin mietityttämään?